Mä ikkunoita putsailen...

Pidemmän aikaa on tullu manailtua sitä, että joka päivä pitää miettiä mitä tänään syötäisiin.. Musta se on kauheen rasittavaa pohtia sitä asiaa joka ikinen päivä.

Tyttäreni sitten sanoi, että tehdään ruokalista ja jos siihen vois sitten vaikka tehdä ihan omia ehdotuksiakin?? LOISTAVA IDEA!!

Löysin sitten tallin perukoilta tälläsen.

Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Ja tällänen siitä sitten tuli!

Laitoin liitutaulutarraa lasien päälle ja kiinnitin isännän kengännauhalla seinään. 

Upeeta, mahtavaa! 

Hieman kunnianhimosena oon laittanu joka päivälle oman ruokalajin, mutta todellisuudessa se taitaa olla niin, että joka toisen päivän kohdalla pitäis lukea; EILISEN JÄMÄT

Rakkaudesta ruosteeseen..

Ruosteessa on se ihana ominaisuus, että sen lisääntymistä ei tarvii harmitella. Aika patinoi kaikki hiukankin metallilta haiskahtavat niin kauniiksi, että niiden voi antaa vaan olla.

Nämä kärryt löyty navetan takaa ja nokkonen on ominut ne omakseen. 

Minkä lie häristimen renkaina nämäkin on toiminut? 

Yksinkertaiset ja kauniit köynnöstuet.

Tällä lapiolla on aikoinaan kaivettu ojaa varmaan tuhansia metrejä. 

Nyt se saa luvan olla "kaupungin hommissa".

Polkupyörä on sentään aito Jaguari -50 luvulta. Helmi.

Ja kaikki on niin ihanasti rempallaan...

Vain terassi puuttuu...

Tasotusta ja kukkia vaille... trallalllaalllaaaa

Soraa ja hieman vauhdikkaampi kukkien kasvu?

Auringonpalvoja?

Pakollinen luova tauko

Kelit kun on ollu mitä on ollu nyt viikon verran, tuli taukoa jo senkin takia. Lisää mutkia matkaan tuo se, että maakaapeli ei ole vielä saapunu, joten istutukset odottaa pitkin pihaa, jotta päästäis tositoimiin. Terassin teko pyssäs seinään kun kaivuri sano sopimuksensa irti. Joten, tässä on nyt sitten istuskeltu ja suunniteltu.

On me tietysti jotakin pientä saatu aikaan takapakeista huolimatta. 

Tuunailin perunalaatikoita. Tosin ihan tilauksesta, mutta kuitenkin. Pientä kivaa näprättävää.

Tämäkin istutus on puolivalmiina. Soraa odotellessa. Ja koska tuo pyramidikuusi, vai mikä lie sen nimi sitten ollutkaan, ei kasva kun metrin korkeuteen kymmenen vuoden aikana, se saattaa kaivata seurakseen jotain suurempaa. Voi muuten näyttää liian "paljaalta".

Tuijia on lyöty maahan aidanteeksi 15 kappaletta ja toiselle reunalle ruusuja yhtä vajaa kymmenen kappaletta. Lisään kuvan sitten myöhemmin, kun saan nurmikon leikattua. Leikkuri kun meni rikki ja odottaan korjausta!