Mökkeilyä

Juhannusjuhlat vietettiin Orivedellä vuokramökissä. Ulkoapäin mökki oli aika karu näky ja meitin teinit tuumaskin heti pihassa, ettei he ainakaan täällä nuku!

Onneksemme mökki sai sitten kuitenkin hyväksynnän kun päästiin sisätiloihin.

Mitään mukavuuksia meillä ei todellakaan ollu. Pesuvesi järvestä, juomavesi kaivosta muutaman kymmenen metrin päästä ja tarpeilleen piti kipittää pihan perällä olevaan huusiin, jonka tyhjennyshommiin päästiinkin sitten ihan ensimmäisenä.

Maisemat oli ihan kohdallaan ja ensitöiksemme laskettiinkin vene vesille ja lähdettiin kalaan. Saalis ei vaan ollu hääppönen. 

Ensimmäinen soppavärkki:

Ja seuraava: (mä sain tämän ihan ite!)

Veneen ankkuri!

Sitten alkokin tapahtumaan! Tuli haukea ja säynävää. Saatiinpä yx rapukin ja kestit oli valmiit!

Tekevälle ihmiselle tuo joutenolo on aika tukalaa oltavaa. Sitä piti sitten vaan keksiä jotakin tekemistä. Tuli kierreltyä hieman maita ja mantuja. Lähistöltä löyty Maalaiskirpputorikin jossa pikasesti piipahdettiin, mutta sus siunaa mitä hintoja ne siellä piti. Yhtenä hyvänä esimerkkinä kerrottakoon; naisten sukkahousut (ne ohuet) väri valkonen, hinta kokonaisen euron! Tiedä vaikka oli käytetytkin! Ostin suutarin lestin joka makso sekin suolaset 5 euroa, mutta ajattelin, että sou wat!

Itikoita piisas, eikä auttanu vaikka hyttysmyrkyn olis juonu! 

Loma loppu kuitenkin muutaman päivän liian aikasin. Tuotiin Ponu kotiin ja haudattiin se tuonne sireenipuskan juureen. Meitin rakas lemmikki oli päässy matkansa päähän. 

Rakkaudella Margit

Juhannus murheessa...

Meitin Ponu (englanninbulldoggi) on nyt ollu kolme viikkoa ripulilla ja kieltäytyny syömästä kokonaan. Väkisin on yritetty tunkea kurkusta alas kinkkua, kanaa, riisiä ja kaikkea muuta mahdollista, mistä ajattelis koiran pitävän. Ei mikään auta.

Eläinlääkärillä on hypätty ahkeraan. On otettu maksakokeet, on (mukamas) testattu haiman toiminta..tätä epäilen onko oikeesti tehty pyytämäni testi. Kävi turhan nopeesti. Addisoninkin tautia epäiltiin, mutta ei sitten ollu sekään. Ei tehoa antibiootit, ei pahoinvoinnin estolääkeet eikä mitkään muutkaan pillerit ja litkut. Alkaa olla aika voimaton olo. Kauanko sitä koiraa voi pakkoruokkia? Kaunko sen antaa kärsiä? Missä kohtaa pitää luovuttaa ja antaa periksi? Itkunsekainen juhannus siis ollu meitin perheessä.

Ollaan vielä kaiken lisäx mökillä. Pitäis olla rentouttavaa aikaa... Nauttia lomasta, perheestä ja kesästä. Kyllä on nautinto kaukana kun huoli on koko ajan suuri. Laitan "lomakuvia" sitten myöhemmin. Tähän kohtaan vaan puran nyt pahaa oloani. 

Kuva: Jenna Virtanen

Tähän päivään mennessä Ponun paino on pudonnu jo reilun 6 kiloa. Ressukka on pelkkää luuta ja nahkaa. Kattoo silmiin, niinkun pyytäen tai anoen. Auttaisin jos pystyisin. Internetin ihmeellinen maailmakin tuntuu tässä kohtaa olevan täysin asiasta tietämätön. Ihan kun me oltais ongelman kanssa yksin. Ketään ei oo ainakaan samanlaisesta ongelmasta kirjottanu mitään. Ei siis apua sieltäkään. Seuraavax aion ettiä täältä korvesta jostakin teurastamon josta saa raakaa sian tai naudan haimaa. Yrittänyttä ei laiteta.

Mukavaa Juhannusta kaikille kuitenkin tasapuolisesti! Toivotaan parasta mutta varaudutaan pahimpaan.

Hotelli Helpotus

Ulkohuussi se olla pitää näin maaseudun rauhassa!

Mukava paikka istuskella ja kuunnella kun linnut laulaa ja kärpäset surisee. Samalla voi sivistää itteään vanhoilla oppikirjoilla.

Alkavan kesän kukkaloistoa!

Aina näin kesän alussa sitä innostuu ostelemaan kaiken maailman kesäkukkia ja sitten jo hiukan tuskastuukin, että mihin niitä oikein tunkeis kun mikään ruukku ei oikein sovi visioon. Haaveissa olis löytää jostain semmoset punaset korkokengät, joihin sais laittaa jotain pieniä hienoja kukkia kasvamaan. Kirpparille siis.

Humalaa, Liisukka, pari yrttiä ja joku joku...nimee en juuri nyt muista.

Kukkapenkin elämää!

Kasvimaallakin tapahtuu. Pavut ja salaatit kasvaa kohisten ja mansikka kukkii!

Sitten me juhlittiin!

Viikonloppuna vietettiin mun 40-vuotis juhlia ja hauskaa oli! Ainakin mulla... muistaakseni...

Juhlapaikkana toimi jälleen kerran meen suuli, joka on osoittautunu siihen tarkotukseen vallan mainioksi paikaksi. Väkeä oli ihan riittävästi ja kuulumisia vaihdettiin välillä jopa laulaen.

Luonnonkukilla koristeltu ja vaahteroita karsittu ympäri pihaa suulin kaunistukseksi. Yksinkertaista, mutta kaunista.

Tarjoilua tietenkään unohtamatta.

Muutama lahjakin tuli ja paljon kukkia!

Tuo torso oli yx lahjoista. Aivan ihana!

Tämä tulee kruunaamaan meen tulevan terassin!

Ja tällä mä sitten potkuttelen auringon laskuun.

Kukkia. Aah, ihania kukkia.

Laitan tähän linkin veljen tyttären blogiin. Se on ottanu paikan päältä niin hienoja kuvia, että käykää ihastelemassa ainakin ne. Ja saa sitä blogia muutenkin lukea.!

http://a-few-words-about-me.blogspot.fi/